Jaanakarhu.rtf

Yleistä
n lasten kivunhoito kokenut valtaisan muutoksen viimeisen 15 vuoden aikana
n vielä 1980- luvulta raportteja, joissa lapsia lääkittiin leikkauksen jälkeen vähän tai ei lainkaan
n edellytykset kivun aistimiseen kehittyvät 24. –26. raskausviikkoon mennessä à kipua hoidettava
n huonosti hoidettu kipu aiheuttaa lapselle pitkäkestosia, jopa elinikäisiä, käyttäytymisen / psyyken
muutoksia ( unihäiriöitä, pelkotiloja, itkuisuutta)
Kipu ensihoidossa
n kipu on tavallisin potilaiden valittama vaiva ensihoidossa
n aikuisista <25% muualla kuin sairaalassa hoidetuista ensihoitopotilaista kokee saavansa riittävän
n kivun aliarviointi n hoitohenkilökunnan pelko kipulääkkeitä kohtaan n lapsilla lääkkeiden annostelu vaikeampaa (tarkempaa; annostus perustuu lapsen painoon, suoniyhteyden löytäminen voi olla ongelmallista, lääkkeen konsentraatio, pelko sivuvaikutuksista… ) Kivun patofysiologiaa
n Trauma aiheuttaa perifeerisen hermopäätteen ärtymisen àkipua välittävät aineet ( substanssi
P,histamiini, bradykiniini prostaglandiinit,leukotrieenit jne) vapautuvat kipureseptoreista ja ympäröivistä kudoksista à verisuonten permeabiliteetti ja vasodilataatio n kipuärsyke välittyy kipureseptoreiden kautta tuntohermosäikeitä pitkin àintegraatio selkäytimessä n selkäytimessä ärsykettä muokataan lisää muokaten, vahvistaen tai inhiboiden sitä Kivun patofysiologiaa
n selkäytimen hermopäätteet voivat herkistyä jatkuvalle, tiheätaajuuksiselle nosiseptiiviselle
ärsytykselle ja välittää tämän edelleen muihin interneuroneihin ja edelleen seuraaviin à alkuperäinen ärsyke voimistuu n seurauksena voi olla sentraalinen herkistyminen; nosiseptioalue laajenee modaliteetit muuttuvat n à akuutin kivun hoidossa pyritään nosiseption inhibointiin Kivun aiheuttamat fysiologiset muutokset
n kipu aiheuttaa neuroendokrinologisen stressivasteen
àautonominen hermosto aktivoituu :syke ja verenpaine nousevat
àendokrinologiset vasteet: ACTH:n, ADH:n, TSH:n, adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys lisääntyy
àimmuunijärjestelmän vasteet: soluvälitteinen ja humoraalinen immunojärjestelmä suprimoituu
àkatabolia, hyperkoagulopatia,arytmogeneesi, immunosupressio
Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Kivun mittaaminen
n
n tarkkailijan arvio ( ihon väri, liikkeet, eleet, itku.) Kivun hoidon etiikka
n lapsen kipu tulisi arvioida joka hoitotilanteessa erikseen : kipuasteikolla 0-10 kipu ei saa olla
toistuvasti yli 3 à lääkitse kipua!Kirjaa sairaskertomukseen! n lapsen kipu yhtä yksilöllistä kuin aikuisenkin; osalla lapsista ei ole toimenpiteen jälkeen lainkaan kipua ja osa kokee kovaa kipua pienenkin toimenpiteen jälkeen n lasten kipua hoidetaan samoin periaattein ja samoilla lääkkeillä kuin aikuistenkin kipua n kipulääkitys tulisi toteuttaa yksilöllisesti n pyritään multimodaaliseen kivun hoitoon Lääkkeiden farmakokinetiikka lapsilla
n
n nestemäiset lääkeaineet imeytyvät nopeammin, ruokavalio vaikuttaa imeytymiseen n lääkeaineen imeytyminen lihaksesta nopeampaa (suurempi osa minuuttivolyymista virtaa lihasten n laskimoannostelu takaa koko lääkkeen pääsyn verenkiertoon à pienet annokset , pieni infuusionopeus à lääke voi päästä hitaasti infuusioletkustosta potilaaseen: annostele lääke mahdollisimman lähelle potilasta n elimistön vesitiloissa, plasmaproteiineissa ja rasvakudoksen määrässä tapahtuu muutoksia n vastasyntyneellä solunulkoinen vesitila on suurimmillaan ja rasvakudoksen määrä pienimmillään n plasman proteiineissa tapahtuu laadullisia ja määrällisiä muutoksia àlääkeaineiden sitoutuminen plasman proteiineihin on vastasyntyneellä vähäisempää kuin vanhemmalla iällä n useimmat lääkeaineet metaboloituvat ennen erittymistään virtsaan n lääkeainemetabolia tapahtuu pääasiassa maksassa erilaisten entsyymien katalysoimana lääkeainemetabolia vilkkain 1-5 vuotiailla à lääkeaineen vaikutuksen kesto lyhyempi, voidaan tarvita useampia annoksia kuin aikuisilla Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Sopiva antoreitti
n sopiva annostelumuoto lisää hoitomyöntyvyyttä
n supoista lääkkeen imeytyminen on usein epävarmaa puutteellista ja hidasta, suppo voi työntyä pois
n lihaspistokset eivät ole suositeltavia n jos potilaalla on infuusiokanyyli,kipulääkitys luontevimmin aluksi suonensisäisesti ja jatkoon per os n kielen alle ja posken limakalvolle annostelu : imeytyminen hyvää ja nopeaa, vältetään ensikierron Parasetamoli
n käytetty lasten kivun hoidossa jo 50 vuotta
n estää COX- entsyymiä keskushermostossa
n ei inhiboi prostaglandiinisynteesiä perifeerisissä kudoksissa à ei anti- inflammatorista vaikutusta, ei
n sopii lievän ja keskivaikean kivun hoitoon
n
annostus rektaalisesti, per os, parenteraalisesti 90- luvulla alettu tutkia tehoa kivun hoidossa rektaalinen tai per os– annostelu 10-15mg/ kg tehoton (postoperatiivisen) kivun hoidossa (seerumipitoisuus vain 10-20µg/ml) n parasetamolin analgeettisista pitoisuuksista ei ole tarkkaa tietoa n per os annostelussa plasman huippupitoisuus 30-60 minuutissa , rektaalisessa 60- 180 minuutin n annos- vastekuvaajaa ei ole parasetamolista eikä NSAID- lääkkeistä, lääkkeillä selkeä vaikutuskatto n Korpela et al: parasetamolin teho nousevilla annoksilla 0-20-40-60 mg/kg. Teho lisääntyi vielä annoksella 60mg/kg, 20mg/kg ei eroa placebosta n maksavaurion riski jos vrk-annos >150mg/kg ja seerumipitoisuus 150- 200µg/ml n lapsilla toksisuus vähäisempää kuin aikuisilla n nykysuositus: rektaalinen aloitusannos 40mg/kg ja vrk- maksimi 100mg/kg (imeväiset 75mg/kg, vastasyntyneet (60mg/kg), suun kautta vähintään 15mg/kg n varoen glutationipuutos, maksan ja munuaisten vajaatoiminta Propasetamoli (Pro-Dafalgan®)
n parasetamolin suonensisäiseen annosteluun tarkoitettu aihiolääke
n lapsille annostus ( 15- ) 30mg/kg: 2 minuutin laskimoinjektio tai 15 minuutin laskimoinfuusio
n vuorokausiannos <120mg/kg
n aikuisilla todettu tehokkaammaksi kuin vastaava määrä parasetamolia per os
n kirvelee suonessa !
Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri NSAID-lääkkeet

n estävät syklo- oksygenaasientsyymiä àarakidonihaposta muodostyvien prostaglandiinien synteesi
estyyà kipua välittävien hermojen aktiivisuus vähenee n koko elimistön syklo- oksygenaasin esto: haitallisia sivuvaikutuksia : trombosyyttifunktio heikentyy, GI-ärsytys, munuaisten verenkierto huononee n vähentävät opiaattien tarvetta noin kolmanneksella
n Suomessa yleisimmin ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni
n COX2- inhibiittoreista (selekoksibi, rofekoksibi) lapsilla ei julkaisuja
n Ibuprofeeni ( Burana, Ibusal…)
n tabletti ja supot n farmakokinetiikkaa tutkittu lapsilla vähän; vastasyntyneillä T1/2 yli vrk ( aikuiset 2 h ,>1 v n Ketoprofeeni (Ketorin, Orudis.)
n tabletti, supot, iv- infuusio n annostus 1-2 mg/kg max 5 mg/kg/vrk n Naprokseeni (Pronaxen ,Naprosyn®)
n kemiallisesti samankaltainen kuin ibuprofeeni ja ketoprofeeni n mikstuura, joka lisää lasten hoitomyöntyvyyttä n annostus 5mg/kg x2-3 /vrk n Ketorolaakki ( Toradol®)
n annostellaan parenteraalisesti, ei tarvitse laimentaa n tehokas kipulääke lapsille n annostus 0.5mg/kg ( korkeintaan 30mg/kg) max 6h välein Opiaatit

n µ- reseptori agonisteja
n opiaattireseptoreita löydetty myös perifeerisistä kudoksista
n opiaatteja käytetään keskivaikean tai vaikean kivun hoitoon suonensisäisesti, ihonalaisesti, suun
kautta tai lihaksensisäisesti annosteltuna n yleisimmät lapsilla: petidiini, morfiini, fentanyyli, oksikoni, ( alfentaniili)
n tramadololin, kodeiinin, buprenorfiinin käyttö vähäisempää
n haitallisimmat sivuvaikutukset ovat: sedaatio, pahoinvointi ,hengityslama ,kutina , virtsaretentio,
n vastasyntyneet herkkiä opiaattien aiheuttamalle myöhäiselle hengityslamalle hengityskeskuksen n jos vastasyntyneelle ( <46 konseptuaalivkoa) käytetään opiaatteja, vaativat he 24 h apneatarkkailun n herkkyys opiaattien hengitysvaikutuksille vähenee iän myötä 3-12 kk ikäiset toipuvat nopeasti Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Fentanyyli ( Fentanyl®)

n fenyylipiperidiinijohdos ( alfentaniili, petidiini jne),
n vaikutus alkaa nopeasti 1-2 minuuttia annoksesta, huippu 5 minuutissa,vaikutus kestää n. 20- 40min
n käytetään perioperatiivisesti, yleisesti PÄIKI- potilaiden analgeettina ja epiduraalisesti
n hemodynaamisesti stabiili, ei vapauta histamiinia
n suuri rasvaliukoisuus,eliminoituu metaboloitumalla lähes täysin
n yli 1 kk ikäisillä ei aiheuta hengitysvajausta enempää kuin aikuisillakaan
n suurilla annoksilla tai nopeasti annettaessa voi aiheuttaa sykkeen laskua tai hengityslihasten
n annostus 0.5- 1 µg/ kg iv ( lääkkeen vahvuus 0.05mg/ml eli 50 µg/ml) Morfiini

n eniten tutkittu opiaatti lapsilla , vaikutukset ja farmakokinetiikka tunnetaan parhaiten
n pienen puhdistuman takia vastasyntyneillä morfiinin eliminaatio on hidasta, yksilöiden väliset erot
ovat suuria, aikuiskinetiikka n. 6 kk iässä n vaikutus alkaa muutamassa minuutissa iv- annostelun jälkeen, huippu 15 minuutissa, vaikutuksen kesto 3-4 tuntia.Vaikutuksen kesto ja alku yksilöllisiä n morfiini aiheuttama hengityslama? Nykytutkimusten mukaan samoilla morfiinin plasmapitoisuuksilla hengityslaman suuruus samanlainen kaikissa ikäryhmissä (vastasyntyneet kuitenkin herkempiä) n laskee verenpainetta ( hypovolemia), ei vaikuta sydänlihaksen supistuvuuteen pienillä annoksilla, n 0.05 mg - 0.1mg/kg iv
Petidiini

n edelleen yleisin lapsilla käytetty opiaatti
n vaikutuksen kesto lyhyempi kuin morfiinilla (2-3 tuntia)
n hajoaa elimistössä norpetidiiniksi, joka eliminoituu munuaisten kautta, kumuloituu pitkäaikaisessa
käytössä (mielialan muutokset, vapina, kouristelu) n lamaa sydänlihasta ja vapauttaa histamiinia morfiinia enemmän
n nopeuttaa sykettä, alentaa verenpainetta ja heikentää sydämen pumppausvoimaa enemmän kuin
n ei lamaa yskänrefleksiä n à ei tuo etua morfiiniin verrattuna ensihoidossa n annostus 0.5 mg/kg iv Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Oksikoni (Oxanest®)

n vaikutukseltaan morfiinin luokkaa
n samoilla mg- määrillä morfiinia voimakkaampi kipulääketeho, vaikutuksen alku nopeampi, mutta
myös hengitystä lamaava vaikutus suurempi n ei vapauta histamiinia, vaikutukset hemodynamiikkaan morfiinia vähäisemmät
n lamaa kaikista opiaateista hengitystä eniten
n nykyään myös lyhyt- ja pitkävaikutteinen tabletti, liuos
n yli 1- vuotiaiden kivun hoidossa annoksella 0.05mg/kg iv
Alfentaniili (Rapifen®)

n erittäin lyhytvaikutteinen opiaatti, vaikutus alkaa heti iv- annon jälkeen ja huippuvaikutus on ohi 5
min kuluttua, vaikutuksen kokonaiskesto n. 15 min. n ei ole suurta vaikutusta hemodynamiikkaan n nopeaan antoon liittyy fentanyylia useammin lihasjäykkyyttä n sopii lyhyisiin toimenpiteisiin kuten potilaan irrotukseen ja raajan reponointiin, lyhyen vaikutuksen takia ei sovi kuljetuksen aikaiseen kivun hoitoon n annostelu 10- 20 µg/ kg ( vahvuus 0.5 mg/ml) Tramadololi

n vaikuttaa opiaattireseptoreiden kautta
n ei juuri sedatoi, eikä lamaa hengitystä (turvallinen)
n vaikutukset hemodynamiikkaan vähäisiä
n rajallinen kipua lievittävä vaikutus
n hankalin ongelma pahoinvointi
n tabletit, supot ,tipat, injektioneste
n 1-2 mg/kg x 3-4/ vrk
Buprenorfiini (Temgesic®)

n osittainen µ-reseptoriagonisti
n vaikutuksen alku hidas
n morfiinia pitkävaikutteisempi, morfiinin veroinen analgesia
n sedaatio ja hengityslama alkavat hitaasti
n injektioneste ja resoribletti ; 3µg/kg iv, 6-8 µg/kg po, vaikutuksen kesto 6-8 h
n kattovaikutus, ei muiden opiaattien kanssa
Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Ketamiini (Ketalar®, Ketanest-S®)
n NMDA-reseptori-antagonisti
n käytetään anesteettina ja kivunhoitoon
n nostaa verenpainetta ja sykettä à sopii hypotonisille ja sokkipotilaille kivun hoitoon, potilaan
irrotukseen kipulääkkeeksi, sedaatioon n nostaa kallonsisäistä painetta à ei aivovammoissa
n laajentaa keuhkoputkia à sopii astmaatikoille
n aiheuttaa painajaisia à diatsepaami estää
n ei lamaa hengitystä juuri lainkaan
n lisää liman eritystä
n vaikutus alkaa 30 s:ssa ja kestää noin 15 min
n S-ketamiini on raseemisen ketamiinin toinen isomeeri
n S-ketamiinin analgeettinen teho on 2-3 kertaa parempi kuin ketamiinin ja toipuminen nopeampaa
n aiheuttaa vähemmän psyykkisiä sivuvaikutuksia kuin ketamiini
n annostus laskimoon ketamiini (10mg/ml ): 0.25-0.5 mg/kg, S-ketamiini ( 5mg/ml ) 0.125-
0.25mg/kg. Lihaksen sisäisesti (m. deltoideus n. 3mg/kg)
Millainen kipulääke ensihoitoon?
n
lääkkeen tulisi olla nopea, tehokas, helppo annostella vähän sivuvaikutuksia/ haittavaikutuksia àtäydellistä kipulääkettä ei ole olemassa n opiaatit
oikein käytettyinä tehokkaita, nopeita, turvallisia eivät lisää vuotoriskiä, eivät altista munuaisten vajaatoiminnalle n hengityslama, uneliaisuus,pahoinvointi,hallusinaatiot, verenkierron lama, suoliston lama, n tietämättömyys, liian suuri tai pieni kerta-annos, väärä antotaajuus tai annostelureitti potilaiden yksilölliset erot ovat suuria à annostelu pienissä erissä ”titraten”, vastetta seuraten annettaessa hengitystä lamaavia kipulääkkeitä tajuttomalle, tulee huolehtia hengityksen riittävyydestä (intubaatio, maskiventilaatio) Sivuvaikutusten hoito
n hengityslama:naloksoni (Narcanti 0.4mg/ml) 5-10µg/kg iv, lisähappi
n kutina: naloksoni 1µg/ kg iv
n pahoinvointi: metoklopramidi 0.1mg/kg , droperidoli 0.01mg/kg tai ondansetroni 0.1 mg/kg iv
n virtsaretentio: kertakatetrointi
n hypotensio ja bradykardia: efedriini, etilefriini (0.1 mg/kg), nesteytys, atropiini (0.01mg/kg)
Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri NSAID- lääkkeet
n
tehottomia kovassa kivussa, sopivat lievän kivun hoitoon lisäävät vuotoriskiä, huonontavat munuaisten verenkiertoa ja altistavat munuaisten vajaatoiminnalle erityisesti hypovoleemisilla potilailla
Parasetamoli
n
turvallinen ( sopii astmaatikoille , ei aiheuta munuaisten vajaatoimintaa, ei lisää vuotoriskiä) Kipulääkkeet lasten ensihoidossa
n murtuman repositio
n alfentaniili, fentanyyli, (S-) ketamiini n alfentaniili, fentanyyli, morfiini + ditasepaami n ketamiini
Puudutukset
n käytetään kaiken ikäisillä lapsilla apuna peri- ja postoperatiivisen kivun hallinnassa
n puudutuksilla vähennetään muiden kipulääkkeiden tarvetta ja myös niiden sivuvaikutuksia
n vähennetään opiaatin tarvetta niillä lapsilla, jotka ovat herkkiä opiaattien hengitystä lamaavalle
n hillitään tehokkaasti kipuärsykkeiden pääsyä keskushermostoon n kontraindikaatioina:anomaliat, puuduteallergia, infektio pistopaikassa, vuotohäiriöt Puudutteet
n suositaan pitkävaikutteisia puuduteaineita, joilla saadaan aikaan pidempi kivun
n puuduteannokset lasketaan sekä milligrammoina että millilitroina n puuduteaineet n (0.5%), 0.25% bupivakaiini; kerta-annos max 3mg/kg n 0.2% ropivakaiini max 3mg/kg n 0.5%, 0.25% levobupivakaiini Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri Puudutukset ensihoidossa
n käyttö vähäistä, asema ensihoidossa vakiintumaton
n lievittää kipua tehokkaasti, laittaminen vie aikaa, vaatii kokeneen puuduttajan, steriliteetti
n jo haavan reunojen puudutus vähentää merkittävästi kipua
n n. femoralis –puudutus reisiluun murtumissa ja polvivammoissa
n kylkiluuvälihermon puudutukset kylkiluun murtumissa
n yksittäisten hermojen puudutukset ( reponointi)
Lopuksi
n lapsipotilaan kipua hoidetaan samoin periaattein kuin aikuisten kipua
n ensihoitopotilaan kipuja on mahdollista lievittää yksinkertaisesti ja turvallisesti oikeita lääkkeitä ja
n muista varovaisuus huonokuntoisia potilaita hoidettaessa (pienennä annoksia) n hyvään kivun hoitoon kuuluu myös potilaan rauhoittaminen, harkitut liikkeet, rauhallinen käyttäytyminen, vammojen lastoitus ja immobilisaatio n Kipulääkkeen annosta pidättäytymiseen ei ole perusteita , jokaisella potilaalla on oikeus riittävään kivun hoitoon myös ensihoitotilanteessa! ( L.Mildh, Duodecim 2000) Lasten kivunhoito, 09.11.2002. Jaana Karhu, anestesiologian erikoislääkäri

Source: http://www.pokehot.net/@Bin/170786/JaanaKarhu.PDF

Smarxt disposal - common questions

W h a t i s S M A R x T D I S P O S A L ? SMARXT DISPOSAL is a public awareness campaign that targets medication consumers to providing guidance on proper disposal of unused and or expired prescription and over-the-counter medications. SMARXT DISPOSAL raises awareness about the potential environmental impacts from improperly disposed medications. This national campa

Publikationen dr. rolf

Publikationen Journals und Bücher, Dr. Burkhard Rolf, Stand März 2009 Rolf B , Oudenampsen-Kruger E, Börchers T, Faergeman NJ, Knudsen J, Lezius A, Spener F (1995) Analysis of the ligand binding properties of recombinant bovine liver-type fatty acid binding protein. Biochim Biophys Acta 1259:245-253 Rolf B , Schürenkamp M, Junge A, Brinkmann B (1997) Sequence polymorphism at the

Copyright © 2010 Find Medical Article