Australian people can buy antibiotics in Australia online here: http://buyantibioticsaustralia.com/ No prescription required and cheap price!

Dvit2.pm5

D-vitamiinin annostus
Valtaosa tilastoista osoittaa, että useimmilla vakavasti sairailla ih- misillä on D-vitamiinin puutos tai heillä on ollut se menneisyydessä.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini voi suojata saira-uksilta tavallisesta flunssasta syöpään.
Lasten sairaudet kuten autismi, astma ja nuoruuden diabetes ovat leimaa-antavia niinä vuosina, jolloin meitä on käsketty välttämään au-rinkoa. On alettu epäillä, että D-vitamiinin puutos liittyy näihin lastensairauksiin Taulukko, jonka Cedric Garland Ph.D. and Carole Baggerly of the Grassroots Heath ovat laatineet, sisältää yhteenvedon tutkimustilas-toista. Taulukko esittää, mitä mahdollisuuksia korkeammilla D-vitamii-nitasoilla on vähentää sairauksia. Tässä taulukossa on yksi typografi-nen virhe, nimittäin rintasyövän väheneminen on 50 % ei 83 %.
Esimerkki: Rintasyövän esiintymistiheys laskee 30 %:lla, kun seeru-min taso on 34 ng/ml verrattuna 25 ng/ml:n lähtöarvoon. Esiintymisti-heys laskee 50 %:lla, kun seerumin taso on 50 ng/ml verrattuna 25ng/ml:n lähtöarvoon.
Onko D-vitamiini ”vuosikymmenen ravintolisä?”
D-vitamiini, joka tunnetaan myös ”auringonvalon vitamiinina”, liite- tään niin moniin terveysvaikutuksiin, että siitä voi tulla ”vuosikymme-nen ravintolisä”.
Vaikka viranomaiset ovat jatkuvasti vastustaneet D-vitamiinin päi- vittäisen annossuotuksen nostamista yliannostustuksen aiheuttamantoksisuuden pelosta, lisääntyvä todistusaineisto osoittaa, että tämänhetkiset saantisuositukset eivät ole riittäviä ehkäisemään alhaiseenD-vitamiinitasoon liittyviä sairauksia.
Ihmiskunnan historian ajan auringonvalo on ollut ensisijainen D- vitamiinin lähde. Riippuen siitä kuinka paljon aikaa vietetään aurin-gossa, saatetaan tarvita myös lisälähteitä kuten ravinnosta (D-vitamii-nia on öljyisessä kalassa esimerkiksi lohessa, makrillissa, sardiineis-sa ja tonnikalassa) tai D3-vitamiinina ravintolisänä.
Tutkijat, kuten Bruce W. Hollis, uskovat, että D-vitamiinin nykyinen päiväannossuositus 2000 ky on aivan liian alhainen. Tohtori Hollis onantanut raskaana oleville naisille 4000 ky päivässä ja imettäville äi-deille 6000 ky ilman haittavaikutuksia.
Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini estää myös syöpää, erityisesti eturauhasen ja paksusuolen syöpää. D-vitamiiniehkäisee myös rintasyöpää, mutta tehokkaimmin silloin kun tätä vita-miinia nautitaan rintojen kehittymisiässä. Uuden tutkimuksen mukaanD-vitamiini on hyödylistä astman lisähoitona. Sillä saattaa olla muita-kin, toistaiseksi tuntemattomia terveysvaikutuksia mm. inflammaatioi-den ja MS-taudin ehkäisyssä.
Kuinka korjaan potilaitteni D-
vitamiinitason1)(Soram Khalsa, M.D.)
Kuten olen selittänyt, pyrin saamaan potilaitteni vitamiinitason ylit- tämään 40 ng/ml2), koska minusta, muiden integratiivisen lääketieteenkollegojeni tapan, tuntuu, että tämä on normaali taso. Kun verikoe ote-taan käyttämällä D-hydroksivitamiinia (25D), tulokset saadaan nume-rona, todennäköisimmin 10-50 ng/ml (nanogrammaa per millilitra).
Seuraavassa ovat suositukseni potilailleni. Jaan tämän tiedon kans- sanne, jotta voitte käyttää sitä viitteenä kun pyritte terveydenhoitoatarjoavan henkilön kanssa korjaamaan omaa D-vitamiinitasoanne.
Nämä on ovat suuntaa-antavia neuvoja, joita esitän potilailleni eikäniitä pidä tulkita suosituksiksi teille henkilökohtaisesti.
1. Jos potilaitteni verikoe osoittaa heidän 25D-tasonsa olevan
alle 20 ng/ml: Tämä on selvästi erittäin alhainen. Hoidan näitä potilai-
ta tavalla, jolla tohtori Michael Holick on kuvannut kirjoituksissaan ja
luennoillaan. Määrään 50 000 ky D-vitamiinia viikossa kahdeksaksi
viikoksi. Vastaanotollani annan potilailleni reseptivahvaa D3-vitamii-
nia, joka sisältää 50 000 yksikköä viikossa.
Kun potilaani kertovat ystävilleen tai toisille lääkäreille, että annan potilailleni 50 000 ky viikossa, näiden silmät pullistuvat ulos! Nykyi-seen lääketieteelliseen kirjallisuuteen perehtymättömät pelkäävät, ettänäin suuri annos on myrkyllinen. Todellisuudessa keskimääräinen päi-väannos on alle 8000 ky, joka ei kahdeksassa viikossa milloinkaanaiheuta myrkyllisyyttä muuten terveessä ihmisessä, jolla on D-vitamii-nin puutos.
Koska D-vitamiini on rasvaliukoinen ja varastoituu kehoon – ja eri- tyisesti D-25-hydroksivitamiinin puolittumisaika on noin kaksi viikkoa –tämä kerran viikossa annettava annos on hyvin tehokas, mutta ei ainahelppo potilaiden muistaa.
Kuitenkin yhtä hyvä tapa saada 50 000 yksikköä viikossa olisi ottaa 5000 ky päivässä kahdeksan viikon ajan ja ottaa vielä yhden ylimää-räisen 5000 ky tabletin joka maanantai, keskiviikko ja perjantai, joten - - - - -
1)Tässä artikkelissa D-vitamiinilla tarkoitetaan D3-vitamiinia.
2)ng/ml = nanogrammaa/millilitra, Suomessa käytetään nmol/l = nanomolia/
litra. ng/ml muunnetaan nanomoleiksi kertomalla 2,5:llä (esim. 40 ng/ml =
100 nmol/l
kokonaismäärä on 50 000 yksikköä viikossa. Joidenkin potilaitten mie-lestä päivittäinen annos on helpompi muistaa.
Molemmat tavat toimivat hyvin ja muutamat potilaani pitäytyvät päi- vittäiseen tapaan mieluummin kuin yrittävät pitää mielessä sen viikon-päivän, jolloin heidän pitää ottaa D-vitamiininsa. Mieluiten kehotanpotilaitani ottamaan D-vitamiinin päivittäin muiden ravintolisien kans-sa.
Kahdeksan viikon kuluttua mittaan heidän tasonsa uudestaan. Po- tilaan yksilöllisestä kemiasta riippuen D-vitamiiniravintolisä on ehkänostanut tason vain 25-30 nanogrammaan/ml. Jos tämä on tilanne,annan potilaalle 50 000 ky/viikko vielä kahdeksan viikon ajan. Tuonjakson jälkeen toistan verikokeen ja melkein jokaisen arvo on 40 ng/ml lähtöarvosta riippumatta. Sitten he jatkavat ylläpitoannostuksella,joka on 2000 ky/päivä.
Ylläpitoannostusaihe, aivan kuten veren vähimmäistasot, on kuu- ma aihe D-vitamiinitutkijoiden keskuudessa. Muutamat tutkijat suosit-tavat 1000 ky/päivä, kun taas toiset suosittavat 4000 ky/päivä. Erääntutkimuksen mukaan keskivertomies ”käyttää” 3000-4000 ky/päivä.
Arvelen, että aikanaan normaali ylläpitoannos on 3000-4000 ky/päivä,mutta lääketieteellinen kirjallisuus ei vielä tue tätä. Tarvitaan lisää tut-kimusta aineiston vahvistamiseksi ja myös naisten annostuksen tutki-miseksi, ennen kuin suosittaisin noin paljon päivässä ilman säännölli-siä verikokeita.
2. Jos potilaitteni verikoe osoittaa heidän 25D-tasonsa olevan
20-30 ng/ml: teen aivan saman 8-viikon ohjelman kuten edellä ottaen
huomioon, että potilas ei todennäköisesti tarvitse toista hoitokierrosta
ennen ylläpitohoidon aloittamista.
3. Jos potilaitteni verikoe osoittaa heidän 25D-tasonsa olevan
30-40 ng/ml: noudatan jälleen samaa ohjelmaa, jonka olen jo esittä-
nyt, eli annan potilailleni 50 000 ky D-vitamiinia viikossa. Koska hei-
dän 25D-tasonsa on jo ”normaali” nykyisen lääketieteellisen kirjalli-
suuden mukaan, he ottavat 50 000 ky vain kuuden viikon ajan, ennen
kuin toistan verikokeen. Kuuden viikon kuluttua jatkamme saavutetun
tason mukaan, kunnes heidän veren tason nousee 40 nanogrammaan/
ml.
4. Jos potilaitteni testi osoittaa heidän 25D-tasonsa olevan yli
40 ng/ml: pidän tätä normaalina ja optimina useimpien D-vitamiinitut-
kijoiden tapaan. Tässä tilanteessa käytän kliinistä arviotani hoidon mää-räämiseksi. Jos potilas on terve ihminen, joka on tullut vain rutiinitar-kastukseen ja on kesä ja he oleskelevat paljon ulkona, saatan suosit-taa D-vitamiinia vasta syksyllä. Silloin potilaani ryhtyvät ottamaan 2000ky/päivä.
Jos potilailla on D-vitamiiniin liittyvä terveysongelma, pyrin pitämään heidän tasonsa 50-70 ng/ml tasolla. Tarvittaessa määrään heille 50000 ky/viikko joksikin aikaa ja seuraan heidä tasoaan, kunnes saanheidät tuohon tasoon. Sitten heidän ylläpitoannostuksensa päivässäon 2000 ky ja seuraan heidän verentasoaan jonkin aikaa. Jotkut poti-laat tarvitsevat kuitenkin jopa 4000 ky/päivä.
Kaikille potilailleni, jotka ottavat ylläpitoannostusta, suositan testa- usta ainakin kerran mieluiten kahdesti vuodessa (maalis-huhtikuu jaloka-marraskuu). D-vitamiinitesti on rutiiniosa jokaisen uuden potilaanverenkuvaa vuodenajasta riippumatta aivan kuten kolesteroli- ja ane-miatesti.
Ellette ota verikoetta ihanteellisen annostuksen
määrittelemiseksi

Suositan perusannoksia niile, jotka eivät halua ottaa verikoetta.
The Institute of Medicine’s Food and Nutrition Board'in (FNB) suo- sittama D-vitamiiniannos on vain 200 ky/päivä syntymästä 50 vuodenikään miehille ja naisille. 50-70-vuotiaille FNB:n suositusannos on 400ky/päivä ja yli 70-vuotiaille 600 ky.
Kaikkien johtavien D-vitamiinitutkijoiden yleinen mielipide on, että nämä suositukset perustuivat vanhaan useiden vuosikymmenien ta-kaiseen tietoon, jonka tarkoitus oli antaa tarvittava määrä D-vitamiiniaestämään riisitautia ja muita luusairauksia. Kymmenen viime vuodentiedon perusteella D-vitamiiniasiantuntijat ovat oivaltaneet, että sen edutluustolle ovat vain jäävuoren huippu. Kaikki muut positiiviset vaikutuk-set yli 26 kudokselle, jotka tavitsevat D-vitamiinia, edellyttävät paljonsuurempaa D-vitamiinimäärää näiden kudosten aktivoimiseksi. Huip-pututkijat tällä alalla pyrkivät vaikuttamaan FNB:hen, jotta se korottai-si päivittäistä annossuositusta. 14 vitamiinitutkijaa tukee allekirjoituk-sellaan tätä tavoitetta.
- - - - - -Kansainvälinen yksikkö (ky) perustuu hyväksyttyyn standardiin. Esimerkiksi 1000 ky vastaa25 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa virallinen annossuositus on 7,5 mcg.
Perustuen lääketieteelliseen kirjallisuuteen ja johtavien D-vitamiini- tutkijoiden kanssa käymiini keskusteluihin suositan tällä hetkellä seu-raavia annostuksia potilailleni, heidän ystävilleen ja perheenjäsenil-leen, jotka eivät hanki verikoetta: vastasyntyneet 1 ikävuoteen asti: 400 ky/päivässä (ja mah-
dollisesti enemmän, jos he ovat rintaruokinnalla)
1-12-vuotiaat: 1000-2000 ky/päivä riippuen painosta
yli 12-vuotiaat lapset ja kaikki aikuiset: 2000 ky/päivässä
Pidän näitä annostuksia varovaisina ja ehdottoman turvallisina ny- kyisen lääketieteellisen kirjallisuuden valossa. Odotan myös näidenlukujen nousevat merkittävästi tulevina vuosina, kun yhä useammattutkijat käyttävät suurempia annostuksia tutkiessaan D-vitamiinin etu-ja.
On julkaistu useita artikkeleita, joiden mukaan on turvallista antaa vastasyntyneille 1000-2000 ky/päivä ilman haittavaikutuksia. Edellämainittiin, että lääketieteellisissä julkaisuissa perusannostusta vaadi-taan nostettavaksi 3000-4000 ky:ksi/päivä, ja useat integratiivisen lää-ketieteen kollegoistani käyttävät jo näitä annostuksia. Suositan tätäannostusta ainoastaan, jos verikokeita seurataan säännöllisesti.
D-vitamiinitoksisuus
Olen jo selittänyt, että todellisuudessa on vaikea saada D-vitamiini- myrkytystä, ja lääkärikoulutuksessa opin, että D-vitamiinista voi saa-da yliannostusta, koska se on rasvaliukuinen. Tästä sai sen käsityk-sen, että yliannostukset olivat yleisiä ja että niitä tuli herkästi. Tämä eiitse asiassa ole totta.
Potilailla, jotka saavat kaiken D-vitamiininsa auringosta, on ihos- saan suojamekanismi estämässä toksisuuden. Kun taso on korkealla,heidän ihonsa ”ohjaa sivuun” ylimäärän väyliin, jotka hajottavat sen.
D-vitamiinin yliannostuksen merkit ovat huomaamattomia. Se nä- kyy ensin virtsan kalsiumpitoisuuden kohoamisena ja sitten veren kal-siumin määrän lisääntymisenä. Potilas ei ehkä koe mitään yliannos-tuksen merkkejä, ennen kuin havaittavia oireita ilmenee. Veren ko-honneen kalsiumtason oireita voi olla vatsakipu, ummetus, lihasheik- kous, kutina, oksentelu ja kova jano. Se voi altistaa potilaan myösmunuaiskiville ja korkealle verenpaineelle.
Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on käsitelty paljon veren D-vi- tamiinipitoisuutta, joka osoittaa toksisuutta. Tämän hetken tieto tukeekäsitystä, että 25D-hydroksitason pitää olla 150 ng/ml, jotta myrkylli-syyttä kehittyisi. Kuitenkin on järkevämpää asettaa yläraja 100 nano-grammaan/ml suuren turvallisuusmarginaalin varmistamiseksi. Tämänkerron myös potilaillani, ja tästä johtuen teen verikokeet potilaitten ta-son seuraamiseksi vähintään kerran vuodessa. Koska niin monien ih-misten D-vitamiinitaso on 20 ng/ml paikkeilla, tarvittaisiin paljon toksi-suuden aiheuttamiseksi.
Nykyinen lääketieteellinen kirjallisuus osoittaa, että 10 000 ky päi- vässä pitäisi ottaa monien kuukausien ajan todellisen toksisuuden ai-heuttamiseksi. Tämä on ilmeisesti sangen epätodennäköistä. Kerro-taan yhdestä tapauksesta, jossa potilas otti D-vitamiinia yli 150 000ky:tä päivässä kahden vuoden ajan. Sairaalaan tullessaan hänen ve-rensä D-vitamiinitaso oli yli 500 ng/ml. Mutta muutaman päivä tukihoi-don jälkeen hänen kalsiuminsa alentamiseksi hän pääsi sairaalasta(eikä hän enää ottanut D-vitamiinilisää välttäen myös aurinkoa). Hänoli seurannassa avohoitopotilaana ja kaikki hänen verikokeensa nor-malisoituivat.
Lyhyesti, D-vitamiinista on vaikea saada yliannostusta. Ja on var- masti erittäin epätodennäköistä, että potilailleni suosittamat annos-tukset aihuttaisivat milloinkaan yliannostusta muuten terveelle ihmi-selle.
Milloin olla ottamatta D-vitamiinia ja milloin ottaa pie-
nempi annos

Normaalisti kaikki ihmiset sietävät hyvin D-vitamiinia. En löytänyt raportteja allergisista reaktioista D-vitamiinille PubMed-lehdestä. Kui-tenkin tulee noudattaa varovaisuutta annettaessa D-vitamiinia potilail-le, joilla on jyvässolukato nimellä tunnettuja sairauksia, kuten tuberku-loosi ja sarkoidoosi (sidekudoskyhmytauti) – ja nykyään monet lääkä-rit lukevat Lymen taudin tähän luokkaan. Lisäksi D-vitamiini ei ole tur-vallinen useimmille lymfoomaa Imukudoskasvain) sairastaville.
D-vitamiinin kieltämistä tuberkuloosipotilailta on kyseenalaistettu, koska heillä on siitä todennäköisesti merkittävä puutos. Kaksi viimeai- kaista tutkimusta on itse asiassa osoittanut, että D-vitamiinin antami-nen tuberkuloosipotilaille edisti sekä taudin hoitoa että esti kalsiuminkohoamista. Tämän tyyppinen hyöty on odotettua sen uuden tiedonvalossa siitä kuinka D-vitamiini parantaa virusten, bakteerien ja lois-ten vastaisia immuniteettitekijöitä. Nykyinen lääketieteellinen kirjalli-suus suosittaa, että jyväkudostautipotilaiden kuten TB tulisi pitää D-vitamiinitasonsa 20-30 ng/ml -lukemassa.
Lisäksi veren kohonnut kalsiumtaso voi myös olla kontraindikaatio D-vitamiinilisälle. Tämä ongelma on harvinainen, mutta lääkärin tulisiarvioida se huolellisesti ymmärtääkseen kohonneen kalsiumin syyn.
Lisäkilpirauhasten hyvänlaatuiset kasvaimet voivat olla syynä tähän,mutta se on harvinainen sairaus.
Toinen tilanne, jossa lääkärin on oltava varovainen antaessaan D- vitamiinia koskee potilaita, jotka ottavat hydrochlorothiazidea, lieväädiureettia korkeaan verenpaineeseen. Syynä varovaisuuteen on, kos-ka hydrochlorothiazide voi kohottaa seerumin kalsiumia ja D-vitamii-nin ottaminen voi kohottaa sitä lisää aiheuttaen munuaiskiviä.
Lantin toinen puoli on, että useat lääkkeet, joita käytetään (taudin)kohtauksiin, voivat aiheuttaa D-vitamiinin puutteen. Lisäksi ci-metidine, steroidit ja tietyt astmalääkkeet sekä painonpudotuslääkkeetvoivat alentaa D-vitamiinitasoa. Näitä nauttivien potilaiden tulisi tes-tauttaa D-vitamiinitasonsa säännöllisesti.
D-vitamiinin annostus elämän eri vaiheissa
D-vitamiinin annostukset raskauden aikana D-vitamiinin puutos raskaana olevilla naisilla Yhdysvalloissa ja val- taosassa maailmaa on epidemian luonteinen. J. M. Leen, M.D., Ph.D.,ja muiden tutkimus totesi 50 % äideistä ja 65 % näiden vastasynty-neistä kärsivän D-vitamiinin puutoksesta, vaikka useimmat äidit otti-vat D-vitamiinia sisältävää vitamiinia ennen synnytystä.
Sikiö käyttää äidin D-vitamiinia ja siksi vitamiinin tarve raskauden aikana lisääntyy. Äidin vitamiinipitoisuus tahtoo laskea kolmannessaraskauden vaiheessa. Tämä pitää erityisesti paikkansa, jos tämä osa raskaudesta sattuu talviaikaan. Tutkimukset osoittavat, että 25D mi-tattuna napanuorasta synnytyshetkellä on noin 80 % äidin veritasosta.
Ankara puutos raskauden aikana voi luonnollisesti johtaa riisitautiin vastasyntyneellä, mikä johtuu lapsen luuston mineraalien vähyydestä.
Erään toisen tutkimuksen mukaan mitä korkeampi äidin 25D-taso, sitäalempi on raskauskouristuksen esivaiheen todennäköisyys. Eläinko-keet osoittavat, että D-vitamiinin puutos vaurioittaa pysyvästi sikiönaivoja.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että nykyinen suositus 400 ky/päi- vä on riittämätön raskauden aikana eikä nosta merkittävästi napanuo-ran D-vitamiinitasoa. Valitettavasti useimmissa ennen synnytystä nau-tittavissa vitamiineissa ei ole enempää kuin 400 ky. Hiljattain tehtytutkimus osoitti, että raskaana olevilla naisilla, jotka ottivat 800 ky D-vitamiinia alkaen viikosta 27 synnytykseen asti, oli edelleen alle 20 ng/ml. Lapsen taso oli varmasti myös alhainen.
Kun tämä kirja oli menossa painoon, ilmestyi uusi artikkeli D-vita- miinista ja raskaudesta. Lääkärit seurasivat 253:a synnytystä bostonilai-sessa sairaalassa 2005-2007. Kun lääkärit kontrolloivat muita variaa-beleja, he totesivat, että alhaisen D-vitamiinitason (alle 15 ng/ml) omaa-vat naiset joutuivat neljä kertaa todennäköisemmin keisarinleikkauk-seen kuin naiset, joilla oli vähemmän puutosta D-vitamiinista.
Mielipiteeni on, että raskauden aikana naisten tulisi tarkistuttaa D- vitamiinitasonsa noin joka kolmas kuukausi, ja heidän lääkärinsä pi-täisi hoitaa heitä ylläpitämään yli 30 ng/ml:n tason ja mieluummin yli40 ng/ml. Joissakin tilanteissa 4000-5000 ky:ä D-vitamiinia päivässäsaattaa olla välttämätön normalisoimaan äidin D-vitamiinin niin, ettäse on vähintään yli 30 ng/ml.
Vitamiiniannostukset rintaruokinnalla oleville lapsille
Kuten olen maininnut valitettavasti valtaosa ihmisen maidosta si- sältää hyvin vähän D-vitamiinia (noin 20 ky/litra). Naisilla, joilla on D-vitamiinin puutos, antavat siitä lapsilleen vieläkin vähemmän. On run-saasti todisteita siitä, että rintaruokinnalla olevien D-vitamiinitaso lap-silla, joille ei anneta D-vitamiinia ravintolisänä ensimmäisten kuudenkuukauden aikana, on alle 20 ng/ml. Näin ollen heidän riisitaudin ris-kinsä on lisääntynyt.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset, jotka ruokkivat lapsiaan pelkästään rintamaidolla, tarvitsevat jopa 4000 ky D-vitamiinia päiväs-sä. Tämä ei ainoastaan nosta heidän omaa tasoaan runsaaseen 30nanogrammaan/ml vaan se antaa heille mahdollisuuden siirtää sitäriittävästi maitoonsa lapsensa tarpeisiin. Kuten edellä mainittiin, josannan imettävälle naiselle näin paljon D-vitamiinia, seuraan hänenverikokeitaan säännöllisesti.
Vaihtoehtona lapsen tarpeen tyydyttämiseksi on, että imettävä äiti ottaa itse pienemmän annoksen D-vitamiinia ja antaa vastasyntyneel-le lapselleen 400 ky/päivä. Tämä on nykyinen annossuositus pienillelapsille Kanadassa. On ilahduttavaa, että the American Academy ofPediatrics hiljattain kaksinkertaisti D-vitamiinisuosituksensa lapsille. Seon nyt 400 ky/päivä kaikille lapsille muutaman päivän ikäisistä alkaen.
Annostelun helpottamiseksi D-vitamiinia saa nykyään tippoina, jotkavoidaan sekoittaa mehuun tai veteen.
The National Health and Nutrition Examination suoritti tutkimuksen 1999-2002 välillä ja totesi, että alle 10 % amerikkalaisista pikkulapsis-ta syntymästä kahteen ikävuoteen saivat D-vitamiinilisää. On selvää,että tämän on muututtava! Ihanteellisessa tapauksessa kaikilla äideil-lä pitäisi olla mahdollisuus D-vitamiinitason tutkimukseen, kuten minäteen praktiikassani ja vauvojen taso pitäisi tutkia myös. Uusi kotonasuoritettava veritahratesti tekee tutkimuksesta helpon. Vastasyntyneit-ten D-vitamiinin tarve on vielä ratkaisematta lääketieteellisessä kirjal-lisuudessa. Kuten olen sanonut edellä, suositan, että vastasyntyneilleannetaan 400 ky:ä D-vitamiinia päivässä, mutta tämä voi pian nousta1000 ky:öön päivässä. Mainitsin, että auringovalosta köyhässä Suo-messa tehtiin tutkimus yli 10 000 pikkulapsella, joille annettiin 2000 kypäivässä ensimmäisenä ikävuotenaan. Näitä lapsia seurattiin sitten31 vuotta. Heidän riskinsä saada 1-tyypin diabetes noina vuosina vä-heni melkein 80 %. Myöskään mitään haittavaikutuksia ei ilmennyttuon D-vitamiiniannoksen nauttimisesta.
Monet potilaistani valitsevan imetyksen vastasyntyneittensä ruokin- taan. Tässä tapauksessa pidän äidin 25D-tason yli 40 ng/ml. Muussatapauksessa pyydän äitiä antamaan lapselleen 400 ky:ä D-vitamiiniapäivässä tippoina sekoitettuina veteen tai mehuun. Mielestäni tämäon paras tapa varmistaa, että pienokainen saa riittävästi D-vitamiiniaelämänsä varhaiskuukausina.
D-vitamiinin annostus lapsille ja nuorille aikuisille
Lapsilla ja nuorilla aikuisilla on myös merkittävä D-vitamiinin puu- tos. Bostonissa suoritetussa tutkimuksessa 52 % latinoilla ja mustillanuorilla oli D-vitamiinin puutos. Eräässä toisessa tutkimuksessa Mai-nen osavaltiossa 48 % alle murrosikäisten tyttöjen D-vitamiinitaso olialle 20 ng/ml. Ja Libanonissa, Turkissa, Intiassa, Australiassa, Yhdis-tyneissä Arabiemiraateissa ja Saudi Arabiassa 30-50 %:lla lapsista olialle 20 ng/ml. Edelleen tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla januorilla aikuisilla, jotka saivat huomattavan määrän auringonvaloa, oli40 % alempi riski sairastua non-Hodgkinin lymfoomaan.
Kuten NHANES-tutkimuksessa kerrottiin, amerikkalaisilla 1-5 -vuo- tiailla lapsilla keskimääräinen D-vitamiinitaso oli vain noin 22 ng/ml.
Ilman riittävää D-vitamiinia vain noin kolmannes heidän ravintonsakalsiumista imeytyy verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitaso on nor-maali.
Tämän kirjan mennessä painoon D-vitamiinin määrä, jota the Insti- tute of Medicine pitää riittävänä lapsille ja nuorille aikuisille, on vain200 ky. Kuitenkin useimmat D-vitamiiniasiantuntijat suosittavat, ettäilman riittävää altistusta auringolle vuoden ikäisten ja sitä vanhempienlasten tulisi saada D-vitamiinia vähintään 1000 ky/päivä. Tätä nouda-tan praktiikassani. Kun lapset lähestyvät murrosikää ja jos verikoettaei tehdä, lisään annostusta 2000 ky/päivässä.
Parasta olisi, että kaikille lapsille tehtäisiin ajoittain verikoe heidän tasonsa mittaamiseksi. Uudella sormenpäästä pistettävällä testillä tar-kan D-vitamiinikokeen ottaminen verestä on paljon helpompaa kuinennen.
Yhteenveto
Yksinkertainen verikoe on paras tapa selvittää D-vitamiinin taso.
Lääkärinne on helppo tilata se, ja nyt on jopa kotona tehtävä itsetesti,jota voi käyttää tason määrittämiseen. Kehotan teitä testaamaan ve-renne D-vitamiinitason selvittääksenne, toimiiko tämä terveyttä paran-tava ravinne kehossanne.
Kehotan teitä myös optimoimaan D-vitamiinitasonne 40 nanogram- maan/ml (tai hieman yli). Tämä tapahtuu ottamalla korkealaatuista D-vitamiinia ravintolisänä, jota seuraa uusi testaus. Toivon, että olen voi- nut poistaa salaperäisyyden ja hämmennyksen tästä asiasta kerto-malla, mikä on toiminut lääkärintoimessani.
Lähde: The Vitamin Revolution (Soram Khalsa, M.D., Kalifornia)

Source: http://www.terveydenjuuri.fi/D3vit.pdf

Oral ondansetron for gastroenteritis in a pediatric emergency department

T h e n e w e n g l a n d j o u r n a l o f m e d i c i n eOral Ondansetron for Gastroenteritis in a Stephen B. Freedman, M.D.C.M., Mark Adler, M.D., Roopa Seshadri, Ph.D., and Elizabeth C. Powell, M.D., M.P.H. Background From the Division of Pediatric Emergency Vomiting limits the success of oral rehydration in children with gastroenteritis. We Medicine, Hospital for Sick Children,

Demographic history detail

Collected data for the systematic literature review “Data Collection Variation in Preoperative Assessment” Leila Ahmadian, Ronald Cornet, Wilton A van Klei, Nicolette F. De Keizer Department of Medical Informatics Corresponding Author: L.ahmadian@amc.uva.nl Date: July 21, 2008 Version 1.0 Page count: 16 Introduction This technical report contains collected data from a systemati

Copyright © 2010-2014 Find Medical Article